torstai 1. kesäkuuta 2023

Kurkistus Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen -koulutuksen sisältöön

 Hei kaikki!

KulttuuriOsaaja-hankeen loppuminen lähenee, mutta onneksi toimintamme jatkuu KulttuuriOsaaja-verkoston muodossa. Olettehan kaikki jo muistaneet siihen tutustua ja mainostaa sitä myös omiin verkostoihinnekin? Viime viikolla järjestimme hankkeen loppuseminaarin. Kiitos vielä kerran kaikille asiantuntijoille ja osallistujille paikan päälle ja etänä. Teitä oli mukana runsaasti ja keskustelu oli ahkeraa myös Zoomissa. 

Yksi asioista, josta useamman kerran kysyttiin oli se, että mistä Oulun ammattikorkeakoulun laatimat KulttuuriOsaajaksi! sosiaali- ja terveysalalla saa käyttöönsä. Olemme varmoilla puheilla jo sen kanssa, että Monikulttuurinen opiskelijaus (3 op)-koulutus tulee Oulun ammattikorkeakoulun järjestämänä avoimen amk:n opintoihin ja CampusOnlineen. Hankkeessa tavoitteena oli laatia kahden opintopisteen laajuinen kokonaisuus, joka sujuvasti Oamkin toiveesta laajeni hieman kuten myös kohdeyleisö. Koulutus soveltuu hyvin myös valmistuville  olevien sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden vapaavalintaisiksi opinnoiksi.


Esihenkilöille suunnattu Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen (0,5 op) pyritään jakamaan koulutuksen järjestäjille Moodle-ympäristöön ladattavaksi Avointen oppimateriaalien kirjaston (aoe.fi) kautta. Se ei ole siellä vielä ladattavissa, vaikka innokkaimmat ovat sitä sieltä etsineet! Tiedotamme KulttuuriOsaaja-verkoston sivulla, kun voit saada koulutuksen käyttöösi. Olemme vielä viime töinä laatinen pedagogisen käsikirjan koulutuksen järjestäjälle. Tein teille kuitenkin videon, jossa esittelen teille valmistunutta alustaa. Sen kesto on noin 14 minuuttia eikä siinä ole tekstityksiä.



Kiitoksia Oulun ammattikorkeakoulun puolesta tietysti kaikille hanketoimijoille, ohjausryhmälle sekä kaikille koulutuksiin ja tapahtumiin osallistuneille!

Kesäloma kurkki meillä jo nurkan takana, toivottavasti myös teillä! Erinomaista lukemista riippumattoon on Kulttuurista osaamista sosiaali- ja terveysalalle Pohjois-Suomesta! ;)

Terveisin,
Paula (TP3, Oulun ammattikorkeakoulu)










maanantai 22. toukokuuta 2023

Kulttuurista osaamista sosiaali- ja terveysalalle Pohjois-Suomesta

 Hei kaikki!

Saimme juuri käsiimme painotuoreen KulttuuriOsaaja-hankkeen julkaisun! Puhkumme intoa ja tietysti haluamme jakaa sen heti myös teille seuraajille! Pääset tutustumaan julkaisuun TÄÄLLÄ!



Julkaisussa hankkeen työpaketit esittelevät tuotoksiaan, joiden tarkoituksena on parantaa maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden integraatiota sotealalle. Oulun yliopisto on laatinut digitaaliset KulttuuriOsaaja toimintamallin ja verkoston, Lapin ammattikorkeakoulu tehnyt VR-oppimisympäristön kielen ja kulttuurisen osaamisen harjoittelun tueksi ja Oulun ammattikorkeakoulu kehittänyt MOOC-koulutukset sotealan esihenkilöiden ja opiskelijaohjaajien kulttuurisen osaamisen kehittämiseksi.



Toivottavasti tapaamme hankkeen “Kohti monikulttuurisempaa sotealan työelämää” loppuseminaarissa torstaina 25.5.2023 klo 12–16 livenä Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen Tellus-stagella tai Zoomissa. Ilmoittautua voi TÄÄLLÄ!

Hanketoimijoiden puolesta,
Paula (TP3, Oamk)




 


tiistai 17. tammikuuta 2023

Työhön integroitumisen esterata – ja kuinka madaltaa esteitä: Opiskelijoiden kokemuksia

Viime keväänä jo vilauttelimme blogissa alustavia tuloksia sittemmin Nurse Education Today -lehdessä julkaistusta tutkimusartikkelistamme Culturally and linguistically diverse nursing studentsexperiences of integration into the working environment: A qualitative study (Ropponen ym. 2023). On aika avata tuloksia paremmin niille, jotka eivät vielä ole artikkelia lukeneet.  

Maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajaopiskelijoita haastateltiin fokusryhmissä kevätkesällä 2021. Osoittautui, että näiden usein kotimaissaan jo pätevien ja vuosia ammatissa toimineiden sairaanhoitajien työelämään integroitumisen tiellä Suomessa on edelleen paljon esteitä ja hidasteita. Suurin niistä on kielitaito. Virallisesti vaadittavan kielitaitotason B1 saavuttaminenkaan ei opiskelijoiden kokemusten mukaan käytännössä riittänyt ainakaan akuuttihoitotyöhön työllistymiseen. Kielitaito ja nursing-koulutuksissa oleville asetetut harjoittelupaikkakiintiöt saattoivat osoittautua myös harjoittelupaikan saamisen esteiksi, mitä haastatellut pitivät syrjivänä; Miksi koulutetaan englanniksi, jos koulutusta pidetään suomenkielistä huonompana? Eikö koko opiskeluajan pitäisi olla oppimisprosessi, jonka aikana opitaan sekä hoitotyötä että siihen tarvittavaa kieltä? Koska hoitotyön sanastoa ei käytetä kavereiden kanssa keskustellessa vaan ainoastaan hoitotyön aidoissa ympäristöissä, eikö silloin suomea vieraana kielenä puhuvan kuuluisi saada mahdollisuus päästä oppimaan kieltä näihin työympäristöihin?  


Opiskelijat tarvitsevat tukea läpi opintojensa. Eniten tukea tarvitsevat he, joilla on huonoin suomen kielen taito. Haastateltujen kokemusten mukaan ammattikorkeakouluissa tarjottu kielenopetus ja tuutorointi kuitenkin usein päättyi ensimmäisen vuoden jälkeen, jolloin osa opiskelijoista koki jäävänsä omilleen. Koska kielitaidolla ja opiskelijoiden kokemusten mukaan joskus etnisellä taustallakin oli vaikutusta harjoittelukokemuksiin, toivottiin erityisesti kliinisten harjoitteluiden yhteyteen enemmän tukea opintojen loppuun asti. Niin oppilaitoksen, opiskelukavereiden, harjoittelupaikan henkilöstön kuin oman harjoittelunohjaajankin tuki koettiin tärkeäksi. Opiskelijat kuvailivat tuen olevan ymmärtävää suhtautumista heidän vaikeuksiinsa, rakentavaa palautetta, ammatillista ja inhimillis kunnioitusta, kielen oppimisessa auttamista, ohjausta ja yleis myönteisilmapiiriä 


Opiskelijat tiedostivat voivansa vaikuttaa harjoittelunsa sujumiseen motivaatiollaan ja asenteellaan, itsereflektiotaidoillaan ja selviytymistaidoillaan. Kaikilla opiskelijoilla oli paitsi positiivisia, myös negatiivisia harjoittelukokemuksia. Monet olivat turhautuneita tai lannistuneita, sillä kokivat kielitaidon puutteen saavan muut pitämään heitä ammatillisesti osaamattomina. Havainto tukee aiempia tutkimuksia, joiden mukaan maahanmuuttajataustainen opiskelija usein kokee ammatillisen kunnioituksen puutetta (Covell ym. 2016). Harjoitteluun liittyvien negatiivisten tunteiden käsittelyyn opiskelijat kertoivat saaneensa tukea lähinnä toisilta opiskelijoilta, sillä he eivät uskaltaneet harjoitteluissa kertoa ikävistä kokemuksistaan peläten sen kostautuvan joko heihin suhtautumisessa tai arvioinnissa. He kuitenkin tiesivät, etteivät menisi töihin yksikköihin, joissa ovat kokeneet tulleensa huonosti kohdelluiksi. Koulutusorganisaatioiden kannattaa lisätä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden harjoittelunaikaista tukea ja antaa mahdollisuus ikävien harjoittelukokemusten käsittelyyn neutraalissa ympäristössä (Mikkonen ym. 2016). Koska opiskelijat usein kokevat saamansa tuen ja ohjauksen riittämättömäksi (Onovo 2019), terveydenhuollon organisaatioiden tulisi koulutuksin varmistaa ohjaajien riittävä kompetenssi maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaamisessa.

  

Huolimatta ikävistä harjoittelukokemuksistaan maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajaopiskelijat halusivat pysyä Suomessa, mikäli saavat täältä itseään kiinnostavan työpaikan. Työpaikat akuuttihoidossa kiinnostivat substanssin kannalta useita, sosiaalisesti mielenkiintoisimpia taas olivat työpaikat, joiden henkilöstö on kulttuurisesti moninainen. Osa opiskelijoista ei nähnyt itsellään olevan realistisia mahdollisuuksia työllistyä kliinisesti mielenkiintoisina pitämiinsä paikkoihin. Monella olikin tunne, että heitä koulutetaan pitkäaikaishoitoon. Tähän vaikutti myös se, ettei heillä useinkaan ollut samoja syventävien opintojen mahdollisuuksia kuin suomenkielisillä opiskelijoilla, mikä koettiin eriarvoistavaksi. Olisikin tärkeää, että erilaiset urapolut olisivat aidosti mahdollisia myös maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajaopiskelijoille. Haastattelemistamme opiskelijoista osaa kiinnostivat jatko-opinnot, jotakuta opettaminenkin. Maahanmuuttajataustaisia terveysalan opettajia tarvittaisiinkin lisää (Mikkonen ym. 2020) sekä tulevien hoitajien kulttuurisen kompetenssin lisäämiseksi että roolimalleiksi ja tueksi opiskelijoille. 


Koska sairaanhoitajatutkintoon ei voi sisällyttää suomen kielen kursseja määräänsä enempää, tulisi suomen kielen oppimista tukea muilla keinoin. Haastatellut ehdottivat, että suomen kielen kursseja voisi suorittaa yksilöllisemmin siten, että niiden, joilla kielen perusteet ovat hallussa, ei tarvitsisi suorittaa alkeiskurssia vaan he voisivat opiskella jotain enemmän heidän tarpeisiinsa vastaavaa esimerkiksi CampusOnlinen kautta. Kanssakäymistä suomenkielisten opiskelijoiden kanssa voisi olla enemmän. Kaikissa opintojaksoissa heti alusta alkaen voisi myös olla jokin suomenkielinen osuus kielitaidon vahvistamiseksi läpi opintojen. Kielen opettamisen tavat voisivat olla monipuolisempia ja tehokkaampia. Tähän KulttuuriOsaaja-projekti on tarttunut tuottamalla maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielitaitoa kehittäviä virtuaalisia terveydenhuollon ympäristöjä, joissa simuloidaan hoitotyössä toimimista suomen kielellä. Saattaapa simulaatioissa opiskelijoiden itseluottamuskin kasvaa. Jonain päivänä virtuaalitodellisuus saattaa monessa asiassa olla yhtä hyvä kuin todelliset hoitoympäristöt. Tällä hetkellä simulaatiopelit kuitenkin lähinnä tukevat muuta opetusta, joten perinteistä harjoittelua terveydenhuollon yksiköissä – ja työhön integroitumisen esteiden madaltamista - tarvitaan edelleen. 

 

Lähteet 

Covell, C.L., Neiterman, E., Bourgeault, I.L., 2016. Scoping review about the professional integration of internationally educated health professionals. Hum. Resour. Health 14, 38. https://doi.org/10.1186/s12960-016-0135-6  

Mikkonen, K., Elo, S., Kuivila, H.-M., Tuomikoski, A.-M., K ääriäinen, M., 2016. Culturally and linguistically diverse healthcare studentsexperiences of learning in a clinical environment: a systematic review of qualitative studies. Int. J. Nurs. Stud. 54, 173–187. 

Mikkonen, K., Kuivila, H., Sj ̈ogren, T., Korpi, H., Koskinen, C., Koskinen, M., Koivula, M., Koskimäki, M., Lähteenmäki, M.L., Mäki-Hakola, H., Wallin, O., Sormunen, M., Saaranen, T., Salminen, L., Kääriäinen, M., 2020. Health and social care educators competence in professional vocational and higher educationempirical testing of a model. Social- Health Care Community Serv. https://doi.org/10.1111/hsc.13414  

Onovo, G.N., 2019. Fundamentals of nursing practice and the culturally diverse ESL nursing students: the studentsperspectives for teaching and learning in nursing. Teach. Learn. Nurs. 14, 238–245  

Ropponen, P., Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarainen,A., Isakov, T., Tomietto, M. & Mikkonen, K., 2023. Culturally and linguistically diverse nursing students' experiences of integration into the working environment: A qualitative study. Nurse Education Today, Vol 120, 105654. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105654. 

Kurkistus Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen -koulutuksen sisältöön

 Hei kaikki! KulttuuriOsaaja-hankeen loppuminen lähenee, mutta onneksi toimintamme jatkuu KulttuuriOsaaja-verkoston muodossa. Olettehan kai...