maanantai 18. huhtikuuta 2022

Welcome to CultureExpert project webinar!

Welcome to the KulttuuriOsaaja project webinar to hear the latest new knowledge on how culturally and linguistically diverse (CALD) nurses and Nursing students experience working and living in Finland.

When: Wednesday 4.5.2021 at 14.00–16.00

Where: Zoom, link will be provided to registered participants

Registration by 3.5. the latest: https://link.webropolsurveys.com/S/D4D28EC0D49D570C





tiistai 5. huhtikuuta 2022

TP 1 kuulumisia – missä mennään tällä hetkellä

Kevät tekee tuloaan jo kovalla vauhdilla! Samalla vauhdilla on edennyt myös hankkeemme TP1, jossa olemme kehittäneet työkaluja, joilla kartoitamme parasta aikaa maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien, -sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia integraatiosta sekä osaamisen arviointia käytännön harjoitteluissa. Esihenkilöiden ja opettajien työkaluilla kerätään tietoja heidän osaamisensa arvioinnista, muun muassa kulttuurisesta osaamisesta. Hyödynsimme työkaluja kehittäessä asiantuntijoita, joiden kommenttien perusteella pystyimme muokkaamaan työkaluista entistä parempia.


Työkaluilla kerättävät tiedot ovat tärkeitä jatkoa ajatellen, sillä tulemme hyödyntämään saatuja tietoja kehitettäessä toimintamallia ja digitaalista verkostoa maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien integroimiseksi työelämään. Lisäksi järjestämme myös toukokuun aikana työpajoja, jossa ääneen pääsevät niin maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat, -sairaanhoitajaopiskelijat kuin opettajat ja asiantuntijatkin. Uskomme, että näiden työpajojen myötä saamme osallistujilta hyviä vinkkejä ja ajatuksia siihen, mitä kaikkea meidän tulisi huomioida tulevassa digitaalisessa verkostossa.


Toimintamallin ja digitaalisen verkoston suunnittelu on ollut käynnissä jo hyvän tovin, vaikka kehitetyillä työkaluilla tehtävä tiedonkartoitus on vielä kesken ja työpajat vasta tuloillaan. Näiden kartoitustoimenpiteiden ja työpajojen jälkeen voimme kääntää katseet kunnolla kohti toimintamallia ja digitaalista verkostoa, jotta saamme tuotettua parhaat mahdolliset lopputulokset, mistä on mahdollista saada maksimaalinen hyöty hankkeemme kohderyhmille. Summa summarum, hanke etenee suunnitellusti ja aikataulussa. Lupaamme pitää teidät ajan tasalla ajankohtaisista hankkeeseen liittyvistä asioista jatkossakin!

 

-       TP1 väki – Miro, Heli & Kristina.

maanantai 4. huhtikuuta 2022

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaja positiivisen ilmapiirin mahdollistajana

Suomessa hoitotyön työvoimapula on merkittävä, ja tulevan kymmenen vuoden aikana hoitoalalta arvioidaan eläköityvän yli 30 000 hoitotyön ammattilaista, joista sairaanhoitajia on reilu 13 000 (Keva 2021a). Jo tällä hetkellä pulaa on yli 8000 sairaanhoitajasta (Keva 2021b). Koulutusperäinen maahanmuutto voisi olla yksi työvoiman saatavuutta helpottava tekijä. Koulutusperäisen maahanmuuton onnistumiseen vaikuttavat kuitenkin useat tekijät, kuten koulutuksen ja oppimisympäristön laatu, englanninkielisen koulutustarjonnan maine ja kiinnostavuus, koulutuspaikkakunnan houkuttelevuus ja tulevat uramahdollisuudet. (OKM 2019.) Aikaisemman näytön mukaan maahanmuuttajataustaisten tai erilaisista taustoista tulevien sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden siirtyminen koulutuksesta työelämään on haasteellista riittävän osaamisen ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Haasteina on koettu kielitaidon puute (Mikkonen ym. 2017), heikko työtyytyväisyys (Pitkäjärvi ym. 2013) sekä syrjintä ja ennakkoluulot työpaikoilla (Oikarainen ym. 2018).  

 

 

Kuva: KulttuuriOsaajaksi! -koulutus, Noora Pasuri-Seppänen 2022 

 

Työyhteisön monimuotoisuus tulisi nähdä työyhteisön rikkautena. Parhaimmillaan monimuotoinen työyhteisö vaikuttaa positiivisesti työyhteisön innovatiivisuuteen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen tai työpaikan houkuttelevuuteen. Tämä edellyttää kuitenkin onnistunutta johtamista, jossa henkilöstön erilaisuudesta johtuvat hyödyt saadaan käyttöön (Työterveyslaitos 2022a). Työntekijöiden sitouttaminen ja motivointi kuuluvat esihenkilön henkilöstöjohtamisen osaamiseen (Zitting ym., 2019). Kun työntekijä on sitoutunut työhönsä, näkyy hänen työskentelyssään positiivinen ja tyydyttävä mielentila, tarmokkuus ja omistautuneisuus (Bargagliotti, 2011). 

 

Positiivisen ilmapiirin luominen ja työyhteisöön sitouttaminen voidaan katsoa alkavaksi jo ennen varsinaista rekrytointia. Monimuotoisuuden edistämistä tukee yhdenvertainen ja syrjimätön eettinen rekrytointi (Työterveyslaitos 2021, OKM 2019). Rekrytoinnin yhteydessä työnantajalla on vastuu tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön oikeus toimia tehtävässä (Valvira, 2021). Tällöin esihenkilön tuki voi olla tärkeää, sillä erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen tulevat hoitajat kokevat usein tutkinnon tunnustamiseen liittyvän prosessin hankalana (Aalto ym., 2013) ja haasteet ammatinharjoittamisessa voivat estää sopeutumista (Hyvärinen ym., 2017). Työyhteisön esihenkilöllä on merkittävä rooli sellaisen pedagogisen oppimisympäristön ja työympäristön mahdollistajana, jossa opiskelijoiden, mahdollisten tulevien työntekijöiden, osalta suhtaudutaan myönteisesti sekä kielelliseen että kulttuuriseen monimuotoisuuteen positiivisesti (Saarinen ym. 2017 & Mikkonen ym. 2017). Työyhteisöjen monikulttuurisuusvalmiuksia tulisi vahvistaa mm. tarjoamalla erityistä perehdytystä maahanmuuttajataustaiselle henkilöstölle ja kaikille koulutusta maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamiseen (Koivuniemi 2012).  

 




Kuva: KulttuuriOsaajaksi! -koulutus, Paula Kotivesi 

 

Osaaminen tulisi varmistaa yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kesken. Osaamisen ja uran kehityksen lähtökohtana tulisi toimia työntekijän osaaminen, koulutus, kokemus sekä työn asettamat vaatimukset. Erityiskoulutuksella voidaan varmistaa riittävä kielitaito. (EPSU- HOSPEEM code of conduct and follow up on Ethical Cross-Border Recruitment and Retention in the Hospital Sector 2008.) Vaikka nämä ovat Kamau ym. (2021) mukaan tyypillisiä keinoja varmistaa monikulttuurisen työntekijän osaaminen, silti he kokivat mm. puutteellisen kielitaidon aiheuttavan haasteita esimerkiksi uralla etenemiselle. Tutkimuksessa nostettiin esille esihenkilöiden merkittävä rooli sujuvassa integraatiossa ja työhyvinvoinnin edistämisessä. 

 

Näin ollen voidaan ajatella, että työtyytyväisyyttä tukee riittävän yksilöllinen perehdytys, ammattitaitoa vastaava työ, mahdollisuus osallistua omaa ammattitaitoa ja uraa edistäviin koulutuksiin sekä kokemus siitä, että maahanmuuttajataustainen hoitaja kokee olevansa tasavertainen työntekijä muiden rinnalla. Positiivista ilmapiiriä voidaan luoda tukemalla sopeutumista työhön ja työyhteisöihin, jolloin keskeistä on työpaikan riittävä tuki, hyvät työolot, onnistumisen tunteet työssä, omien vahvuuksien tunnistaminen, riittävä kielitaito ja positiiviset kokemukset perehdytyksestä (Hyvärinen ym., 2017, Zanjani ym., 2021) 

 

Miten sinä näet maahanmuuttajataustaiset työntekijät? Koetko heidän olevan työyhteisön voimavara vai voimavaroja syövä tekijä? Millaisena näet monikulttuuristuvan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan? 

 

Kirjoittajat: Anne Pöyskö, Paula Kotivesi ja Noora Pasuri-Seppänen 

 

Lähteet: 


Lähteet: 

Aalto, A-M.; Elovainio, M.; Heponiemi, T.; Hietapakka, L.; Kuusio, H. & Lämsä, R. (2013). Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa. Haasteet ja mahdollisuudet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-857-5 

 

Bargagliotti, A. (2011). Work engagement in nursing: a concept analysis. Journal of Advanced Nursing 68(6), 1414-1428. https://doi.org/10.1111/j.1365-2648.2011.05859.x   

 

 

Hyvärinen, N., Metsälä, J., Koivula, M., & Kaunonen, M. (2017). Maahanmuuttajasairaanhoitajien kokemuksia sopeutumisesta työhön ja työyhteisöihin: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkiva hoitotyö, 15(2), 3-13. 

 

Kaumau, S., Koskenranta, M., Isakov, T., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M. & Mikkonen, K. (2022). Culturally and linguistically diversed registered nurses’ experiences of integration into nursing workforce – qualitative study. 

 

Keva (2021a). Joka kolmas kunnan ja valtion työntekijä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/joka-kolmas-kunnan-ja-valtion-tyontekija-elakkeelle-seuraavan-kymmenen-vuoden-aikana/.   

 

Keva (2021b). Kuntien työvoimaennuste 2030: Hoitajissa, sosiaalityöntekijöissä, ja lastentarhanopettajissa suurin osaajapula nyt ja tulevaisuudessa. https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuntien-tyovoimaennuste-2030-hoitajissa-sosiaalityontekijoissa-ja-lastentarhanopettajissa-suurin-osaajapula-nyt-ja-tulevaisuudessa/ 

 

 

Mikkonen, K., Elo, S., Miettunen, J., Saarikoski, M. & Kääriäinen, M., (2017). Clinical learning environment and supervision of international nursing students: a cross-sectional study. Nurse Education Today 52, 73-80.5. 

 

 

Kappaleen on lukinnut Anne-Maria Pöyskö

 

Oikarainen, A., Mikkonen, K., Tuomikoski, A.M., Elo, S., Pitkänen, S., Ruotsalainen, H., Kääriäinen, M. (2018). Mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students during clinical placement. Journal of Advanced Nursing 74(1), 148–159. 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista sujuvoitetaan yhteistyössä. https://okm.fi/-/kansainvalisten-korkeakouluopiskelijoiden-maahantuloa-ja-integroitumista-%20sujuvoitetaan-yhteistyolla. 

 

Pitkäjärvi, M., Erikson, E. & Pitkälä, K. (2013). Culturally diverse health care students’s experiences with teaching strategies in Finland: a national survey. Nurse Education Today 33(6): 590-595. 

 

Työterveyslaitos (2022a). Monimuotoinen työelämä. https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/monimuotoinen-tyoelama  

 

Työterveyslaitos (2021). Miten edistää monimuotoisuutta rekrytoinnissa? https://www.ttl.fi/sites/default/files/2022-01/miten-edistaa-monimuotoisuutta-rekrytoinneissa.pdf 

 

Valvira (2021). Ammattioikeudet. Työnantajat. htts://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/tyonantajat. 

 

Zanjani, M., Ziaian, T., Ullrich, S. & Fooladi, E. (2021). Overseas qualified nurses’ sociocultural adaptation into the Australian healthcare system: A cross-sectional study. Collegian 28 (4) 400-407. 

 

Zitting, J., Laulainen, S. & Niiranen, V. (2019).  Lähi- ja keskijohdon osaamisvaatimukset sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiossa. Yhteiskuntapolitiikka 84 (4). https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138586/YP1904_Zittingym.pdf?sequence=2&isAllowed=y 

Kurkistus Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen -koulutuksen sisältöön

 Hei kaikki! KulttuuriOsaaja-hankeen loppuminen lähenee, mutta onneksi toimintamme jatkuu KulttuuriOsaaja-verkoston muodossa. Olettehan kai...