Terveiset KulttuuriOsaajaksi! -koulutuksista!

Olemme vihdoin päässeet aloittamaan pilotoinnin KulttuuriOsaajaksi! -koulutuksissa! Monikulttuurinen opiskelijaohjaus sosiaali- ja terveysalalla (2 op) -koulutus starttasi viikolla 11, joten ehdit vielä hyvin mukaan, sillä koulutusten webinaarit ovat katsottavissa jälkikäteenkin. Kyseessä on yhdeksän viikon aikana Moodlessa toteuttava koulutus, joka päättyy sopivasti viikolla 19 ennen kesälomakauden alkamista. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaajille, mutta siitä hyötyvät kaikki, jotka ohjaavat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita paikasta riippumatta. Koulutukseen osallistuminen ei edellytä aikaisempaa kokemusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaamisesta tai opiskelijaohjaajakoulutuksen käymistä, riittää, että olet kiinnostunut aiheesta ja haluat kehittää itseäsi! Voit tutustua koulutuksen rakenteeseen ja teemojen sisältöihin alla olevan orientaatiokuvan avulla.

 

KulttuuriOsaajaksi! Monikulttuurinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla (0,5 op) -koulutus käynnistyy viikolla 12 (22.3.2022) aloituswebinaarilla. Koulutuksen kesto on 3 viikkoa ja koulutus päättyy viikolla 14. MOOC-koulutus sopii erityisen hyvin esihenkilöille, joiden työyhteisöön kuuluu maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajia ja –opiskelijoita, mutta koulutukseen voi osallistua, vaikkei kokemusta monikulttuurisesta työyhteisöstä vielä olisikaan. Alla pääset kurkistamaan koulutuksen yhden teeman sisältöön.

 

 

Molempiin koulutuksiin on vielä tilaa ja mahdollisuus osallistua! MOOC –toteutus mahdollistaa opintojen aikataulun yksilöllisen suunnittelun sekä pääset verkostoitumaan muiden kentällä toimijoiden kanssa. Koulutukset pitävät sisällään myös webinaareja, jotka voit halutessasi katsoa myös tallenteena. Tarjolla on monipuolisia oppimismateriaalia ja -aktiviteetteja, joilla tuetaan erilaisten oppijoiden oppimista. Osa opinnoista tapahtuu itsenäisenä opiskeluna ja osa ryhmätyöskentelynä. Koulutuksen oppimistehtävät on pyritty rakentamaan mahdollisimman työelämää palveleviksi, jotta niitä voitaisiin hyödyntää tai soveltaa erilaisiin sosiaali- ja terveysalan työyksiköihin. Varmasti kaikkia kiinnostavia aiheita käsitellään KulttuuriOsaajaksi! -podcasteissa, joissa kuullaan maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien kokemuksia opiskeluohjaamisesta ja erityisesti kielen kehittymisen tukemisesta.

 

 

 

Olethan rohkeasti yhteydessä, jos kiinnostuit koulutuksistamme!

 

Kirjoittajat: KulttuuriOsaajaksi! -koulutusten tutorit Anne (anne-maria.poysko@oamk.fi) & Paula (paula.kotivesi@oamk.fi)  

How competence improves CALD nurses’ integration into the working environment?

The key to smooth integration relies on more than just linguistical competence alone.

The main reasons for recruiting culturally and linguistically nurses concern the increasing need for nursing staff in many OECD countries. Competence is one factor that affects culturally and linguistically diverse (CALD) nurses’ integration into the working environment in their country of immigration. 

 

The research suggests that continuous education focusing on local language, ethics, medical care, clinical practice, and knowledge of the local health care system, along with and information on how to obtain a local licence, could improve CALD nurses’ integration into the working environment. 

 

Researchers interviewed 24 nurses from 11 different countries during May – July 2021. The participants were either registered nurses in the country of immigration or in their native country while they were in the process of immigration. The participants were selected through snowball sampling and semi-structured interviews were conducted. 

The semi-structured interviews included themes collected from previous evidence. more specifically, the final themes were: 1) finding work and integration into working environments; 2) transferring competence to meet professional competence requirements; 3) the competences and support CALD nurses need for smooth integration; 4) and acculturation experiences of CALD nurses in Finnish healthcare settings.

 

”What kinds of experiences do CALD nurses have of transferring their competence to meet the professional competence requirements of healthcare settings?” was the question that was examined by Terhi-Maija Isakov et al. from University of Oulu in Finland. 

 

Through an inductive content analysis of the data, the researchers determined five main categories that emerged from the CALD nurses’ descriptions of their experiences: 1) before immigration; 2) competence requirements in the country of immigration; 3) assessment of competencies; 4) support factors; and 5) hardships.

 

Based on the participants’ experiences, researchers point that challenges in linguistic competence are a major impediment to CALD nurses’ smooth integration into the working environment. Also, participants mentioned differences in care culture, patient guidance, medical care and technology skills, between their native country and the country of immigration. When discussing the local medical calculations test, the participants stated that they were given insufficient time to finish, as they were not familiar enough with the vocabulary. The CALD nurses also expressed a desire for further education in ethics, clinical practice, and knowledge of the local health care system.

 

Moreover, participants shared that insufficient language skills affected in the deskilling of their professional competences. CALD nurses shared experiences of discrimination and abusive treatment in the working environment. These hardships affected CALD nurses’ well-being. Participants stated that they were not aware of the official structures or strategies that were meant to support competence development in the working environment, and they shared that they had limited knowledge of who possessed relevant authority, and that applying for a national license could last several years. The CALD nurses working as nurse assistants were also hesitant to apply their nursing competence at work that may even detrimentally affect patient safety.

 

Based on the presented results, CALD nurses’ integration into the working environment could be facilitated by developing clear strategies for CALD nurses’ degree recognition, improving leniency at work, taking into account language difficulties when administering tests, and helping foreign colleagues develop their language skills. However, further research is needed, as quantitative data can provide additional evidence about the connection between CALD nurses’ native language, competence and support for developing their linguistic skills. Further studies should also focus on patient guidance and ethics from the cultural point of view, and the process of degree recognition for CALD nurses who finished their education outside of EU/ETA countries. 

 MOOC-koulutuksella monikulttuurista opiskelijaohjausosaamista 

Viimeaikaiset uutisoinnit (STM ja Yle 2022) hoitajien työvoimavajeesta alkavat konkretisoitua suomalaisessa terveydenhuollossa. Hoitajien työvoimavajaus näkyy jo tälle hetkellä etenkin Uudellamaalla, Etelä-Savossa, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Kansallisella tasolla pula on yli 8000 sairaanhoitajasta. Tulevaisuus ei valitettavasti näytä lupaavalta nykyisillä eläköitymis- ja tutkintomäärillä (Keva 2021b), sillä tulevan 10 vuoden aikana hoitoalalta arvioidaan eläköityvän yli 30 000 hoitotyön ammattilaista, joista sairaanhoitajia on reilu 13 000 (Keva 2021a). Eläköitymisen lisäksi hoitajien globaaliin työvoimavajeeseen vaikuttaa pitkään jatkunut koronapandemian aiheuttama työn kuormittavuus (INC 2021).  

Voisiko kansainväliset sairaanhoitajat olla yksi ratkaisuista työvoimapulan selättämiseksi? Tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta ulkomaalaistaustaiset sairaanhoitajaopiskelijat ovat tärkeä kohderyhmä heidän tuoreen osaamisensa ja kansainvälisten verkostojensa vuoksi. Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan vuonna 2020 Suomessa opiskeli hieman vajaa 150 EU- tai ETA-maiden sairaanhoitajaopiskelijaa. Tulevaisuuden työvoimatarpeen turvaamiseksi olisikin erittäin tärkeä tukea heidän maahantuloaan ja työmarkkinoille jäämistä. Tähän tarvitaan onnistuneita työharjoittelukokemuksia, suomalaista työkokemusta sekä riittävää kielitaitoa.  Näiden lisäksi tarvitaan koulutusmäärien lisäämistä ja muuta kansainvälistä rekrytointia (STM:n 2022).

 

Kuva: Pixabay

Olemme KulttuuriOsaaja-hankkeessa laatineet MOOC (Massive Open Online Course) -koulutuksena toteutettavan “KulttuuriOsaajaksi! Monikulttuurinen opiskelijaohjausosaaminen sosiaali- ja terveysalalla”- koulutuksen. Koulutus pilotoidaan Moodle-oppimisalustalla kevään 2022 aikana. MOOC-koulutuksen ajatuksena on tarjota ajasta ja paikasta riippumatonta verkossa tapahtuvaa koulutusta monikulttuurisen opiskelijaohjaamisen tueksi. MOOC-koulutus mahdollistaa isojen ryhmien yhtäaikaisen opiskelun yli organisaatiorajojen. MOOC-koulutus sopii erityisen hyvin jo maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajaopiskelijoita ohjaaville opiskelijaohjaajille, sekä muille aiheesta kiinnostuneille ja oman osaamisen syventämistä haluaville. Koulutukseen voi kuitenkin osallistua vaikkei monikulttuuristen opiskelijoiden ohjaaminen olisikaan vielä tuttua tai olisi käynyt opiskelijaohjaajakoulutusta.

KulttuuriOsaajaksi! Monikulttuurinen opiskelijaohjausosaaminen sosiaali- ja terveysalalla- koulutus on 2 opintopisteen (op) laajuinen koulutus ja koostuu viidestä teemasta: opiskelijaohjasosaaminen, kulttuurinen osaaminen, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, kulttuurinen opiskelijaohjausosaaminen sekä monikulttuurisen opiskelijaohjausosaamisen kehittäminen. Koulutuksessa yhdistyy itsenäinen ja yhteisöllinen verkko-opiskelu. Sekä oppimismateriaalien että  -tehtävien laatimisessa on huomioitu on erilaiset oppimistyylit. Koulutusmateriaalia löytyy videoina, podcasteina, erilaisina aktiviteetteina (HotSpot, H5P) sekä perinteisinä PowerPoint-dioina, artikkeleina ja postereina. Koulutuksessa yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista tuetaan muun muassa webinaarien ja soveltavien työelämälähtöisten tehtävien avulla. Koulutuksessa laaditaan kehittämistehtävänä maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoin ohjaamisen e-posteri, jota voidaan hyödyntää työyhteisöissä. Moodlen käyttäminen ei tarvitse olla ennestään tuttua, sillä oppimisalustalta löytyy kattavat ohjeet koulutuksessa käytettävistä työkaluista. Pilottivaiheessa koulutuksen aikana on mahdollista saada myös virtuaalista tutorointia.  

Koulutuksen jälkeen osallistujat osaavat:

1. määritellä kulttuuriin liittyviä keskeisiä käsitteitä ja ymmärtävät, että kaikilla maahanmuuttajilla opiskelijoilla on ainutlaatuinen kulttuurinen tausta.

2. tunnistaa millaisia haasteita maahanmuuttajaopiskelijat kohtaavat harjoittelun aikana ja ymmärtävät, miten nämä haasteet voivat vaikuttaa opiskelijoiden oppimiseen.

3. kertoa tehokkaanviestinnän ja vuorovaikutuksen merkityksestä opiskelijaohjauksessa, ja he tunnistavat keinoja vuorovaikutuksenedistämiseksi.

4. reflektoida omaa kulttuurista osaamistaan opiskelijaohjauksessa ja tunnistavat alueita, joita voivat vielä kehittää.

Jos haluat varmistaa tulevaisuuden osaamista, osallistu KulttuuriOsaajaksi! -pilottikoulutukseen 14.3-15.5.2022 välisenä aikana. Ilmoittautuminen onnistuu tätä linkkiä käyttämällä. Koulutukseen ilmoittautuminen on avoinna 3.3.2022 saakka. Tarkemmat tiedot koulutuksesta löytyy esimerkiksi 17.1.2022 blogitekstistä tai ottamalla yhteyttä paula.kotivesi@oamkfi, anne-maria.poysko@oamk.fi  ja heli-maria.kuivila@oulu.fi .

 Tervetuloa KulttuuriOsaajaksi!

Kirjoittajat: Anne-Maria Pöyskö ja Paula Kotivesi

 Lähteet: 

INCH (International Council of Nurses) (2021) The COVID-19 Effect: World’s nurses facing mass trauma, an immediate danger to the profession and future of our health systems https://www.icn.ch/news/covid-19-effect-worlds-nurses-facing-mass-trauma-immediate-danger-profession-and-future-our.  

Keva (2021a) Joka kolmas kunnan ja valtion työntekijä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/joka-kolmas-kunnan-ja-valtion-tyontekija-elakkeelle-seuraavan-kymmenen-vuoden-aikana/.  

Keva (2021b) Kuntien työvoimaennuste 2030: Hoitajissa, sosiaalityöntekijöissä, ja lastentarhanopettajissa suurin osaajapula nyt ja tulevaisuudessa. https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuntien-tyovoimaennuste-2030-hoitajissa-sosiaalityontekijoissa-ja-lastentarhanopettajissa-suurin-osaajapula-nyt-ja-tulevaisuudessa/.  

STM (2022) Ensimmäiset ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden varmistamiseksi https://stm.fi/-/ensimmaiset-ehdotukset-sosiaali-ja-terveydenhuollon-henkiloston-saatavuuden-ja-riittavyyden-varmistamiseksi.  

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen (2020) Ammattikorkeakoulutus. https://vipunen.fi/fi-fi/amk.  

Yle (2022) "Hoitotyön imago on kaamea", sanoo koulutusalajohtaja – hoitajista on pulaa, ja alan koulutuksen hakijamäärät ovat romahtaneet. https://yle.fi/uutiset/3-12252905.  

Webinaaripodcast julkaistu

KultturiOsaaja -Hankkeessa järjestimme 3.2. webinaarin, jossa keskusteltiin siitä, millaisia tekijöitä liittyy monikulttuuriseen työyhteisöön -millä tavalla monikulttuurisuuteen on tällä hetkellä terveyspalvelujärjestelmissämme valmistauduttu ja mihin olisi tärkeää kiinnittää huomiota tulevaisuudessa, jotta maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat sekä -opiskelijat integroituisivat Suomalaiseen sote -työyhteisöön.

Keskustelun vetäjän toimi Viestintäasiantuntija Meri Rova Oulun yliopistosta, ryhmäpäällikkö Hanna Määttä Pohjois-Pohjanmaan ely- keskuksesta, palveluesimies Keijo Kekkonen Oulun kaupungin sairaalasta sekä kansainvälinen tohtoriopiskelija Ashlee Oikarainen Oulun yliopistosta.

Pääset kuuntelemaan podcastin
tämän linkin kautta: 

https://soundcloud.com/heli-maria-kuivila/webinaaribodcast?si=1799cbd7f87641ad86451e4dbc834c31&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing 

Kielen oppimista VR-simulaation avulla

Kulttuuriosaaja hankkeella on tärkeä ja ajankohtainen päämäärä: 

Miten suomea puhumatonta sairaanhoitajaopiskelijaa voidaan auttaa oppimaan suomen kieltä? Sairaanhoitajan työ ei ole helppoa, mutta vielä vaikeampaa se on, jos työskentelet maassa, jonka kieli on niin vaikea, kuin suomi.

Kulttuuriosaaja hankkeen työpaketti 2 tehtävänä on “Suomen kielen ja kulttuuristen tilanteiden harjoitteleminen VR-simulaatioissa valmentaa maahanmuuttajataustaisia sairaanhoitajaopiskelijoita työharjoitteluun” ja tämä toteutetaan siis virtuaalitodellisuutta hyödyntämällä. Teknologisen kehityksen myötä meillä on mahdollisuus kehittää erittäin realistinen simulaatio, jossa opiskelija voi turvallisesti opetella puhumaan kieltä aidon tuntuissa skenaarioissa. Tällä hetkellä kehitettävänä on kaksi skenaariota

Potilas saa analyfaktisen reaktion

Potilas kotiutetaan polvileikkauksen jälkeen.

Simulaatio tunnistaa opiskelijan puheen ja skenaario etenee sen mukaan, miten opiskelija vastaa potilaalle.

Käytämme FrostBit ohjelmistolaboratoriossa vielä kehityksessä olevaa MetaHuman-työkalua ja Google-pohjaista puheentunnistusjärjestelmää, joiden yhdistäminen tapahtuu Unreal Engine -pelimoottorissa. Simulaation ensimmäinen demotilaisuus on helmikuun 2022 loppupuolella ja demoamista jatketaan pitkin kevättä. Kehitystyö valmistuu loppuvuodesta 2022.

Kehitystiimi uskoo, että työn lopputuloksena syntyy aidosti hyödyllinen työkalu liitettäväksi osaksi sairaanhoitajaopiskelijan opintoja.