Tunneälyjohtaminen monikulttuurisessa työyhteisössä

Maailman terveysjärjestön arvioin mukaan maailmalla on pula lähes kuudesta miljoonasta sairaanhoitajasta (WHO 2020). Tämä sairaanhoitajapula näkyy myös meillä Suomessa, sillä ikääntyneen väestön määrä kasvaa koko ajan, tämän lisätessä työvoiman tarvetta. Samaan aikaan tämänhetkisestä hoitohenkilökunnasta suurin osa eläköityy vuoteen 2030 mennessä. (Flinkman ym. 2013.) Monissa maissa luotetaan siihen, että kansainvälisesti koulutetut sairaanhoitajat helpottavat terveydenhuollon ammattilaisten pulaa (Hadziabdic ym. 2021). Työvoiman liikkuvuus onkin lisääntynyt ja vuonna 2000 sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä 1,4 % oli syntyperältään muita kuin suomalaisia ja vuonna 2014 tämä luku oli noussut 4,6 %:iin (Virtanen 2018). 

Onkin tärkeä kiinnittää huomiota, että nämä kansainväliset sairaanhoitajat sopeutuvat uuteen työympäristöönsä. Tässä sopeutumisessa tärkeässä roolissa osaltaan ovat terveydenhuollon esihenkilöt ja heidän tunneälynsä, sillä se vaikuttaa kulttuuritaustan ymmärtämiseen ja monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen sekä maahanmuuttajataustaisten hoitajien työyhteisöön sopeutumiseen. Tunneälytaitoja tarvitaan johtamisessa, koska organisaation tunnetason huomioon ottaminen on tärkeää strategioiden ja motivaation toteuttamisen sekä osaamisen kehittämisen kannalta. Tunneälyjohtaminen on emotionaalinen ja sosiaalinen prosessi, missä keskeistä on ymmärtää muun muassa yksilön sosiaalisia, metakognitiivisia ja reflektiivisiä prosesseja sekä miten näihin voidaan myönteisesti vaikuttaa. (Kolari 2010.)

Tunneälyjohtaminen kehittyy johtajan tiedostaessa itsensä, oman toimintansa sekä toiminnan seuraukset henkilöstössä. Oppimiskokemusten ja emotionaalisten valmiuksien myötä esihenkilöllä on mahdollisuuksia tulkita toisten ihmisten merkitysmaailmoja ja kyvykkyyttä kuunnella intuitioita. Kyky organisaation tunnekentän tulkintaan, tilanneherkkyys sekä yksilöllisten ja kollektiivisten tunnetilojen tulkintaan ovat ominaista johtamiselle, jossa korostuu tunneälykkyys. (Kolari 2010.) Esihenkilöillä on osaltaan tärkeä rooli eri kulttuureista tulevien sairaanhoitajien integroinnissa ja tunneälyjohtamisella he voivat vaikuttaa tähän integraatioon.

 

Miro Koskenranta

Heli-Maria Kuivila

Eini Kemppainen

 

Lähteet:

Flinkman, M., Isopahkala-Bouret, U. & Salanter, S. (2013). Young, registered nurses’ intention to leave the profession and professional turnover on early career: A qoualitative case study. International Scholarly Research Notices. Article ID 916061. https://doi.org/10.1155/2013/916061

Hadziabdic, E., Marekovic, A.-S., Salomonsson, J. & Heikkilä, K. (2021). Experiences of nurses educated outside the European Union of a Swedish bridging program and the program’s role in their integration into the nursing profession: a qualitative interview study. BMC Nursing 20(1). https://doi.org/10.1186/s12912-020-00525-8

Kolari, P. (2010). Tunneälyjohtaminen asiantuntijaorganisaation muutoksessa. Väitöskirja. Tampere, Tampereen yliopisto.

Virtanen, A. (2018). Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö 2014. Tilastoraportti 1/2018. Terveyden- ja Hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135915/Tr01_18.pdf?sequence=7&isAllowed=y

World Health Organization. (2020). State of the world's nursing 2020: investing in education, jobs and leadership.