Kielen oppimista pelillisyyttä hyödyntäen

Virtuaalista oppimista hoitoalalla 

Pelillistäminen ja VR-teknologia tekee vielä tuloaan yhtenä opettamiskeinona, vaikka se on jo tuttua lasten ja nuorten vapaa-ajan vietossa. Toteutamme yhteistyössä Kemin hoitotyön koulutuksen ja FrostBit -laboratorion kanssa Kulttuuriosaaja-hanketta, jonka tavoitteena on luoda digitaalinen oppimisympäristö englanninkieliseen sairaanhoitajakoulutukseen. Rakennamme VR-laseille kaksi simulaatioympäristöä ja ohjelman, jonka avulla sairaanhoitajaopiskelijat voivat harjoitella suomen kielen käyttöä erilaisissa hoitotyön tilanteissa.  

Kansainvälisiä sairaanhoitajaopiskelijoita tulee opiskelemaan Suomeen ja meille Lapin AMKiin (Kemin hoitotyön koulutukseen) eri maanosista. Osa tulijoista ei ole koskaan kuullutkaan suomen kieltä. Osa on saattanut asua Suomessa jo vuosia, mutta ei ole päässyt integroitumaan yhteiskuntaamme niin, että olisi oppinut puhumaan kieltämme. Opintojen alussa aloitetaan suomen kielen opiskelu äidinkielen opettajan johdolla. Kieliopintoja ei ole valitettavasti mahdollista sisällyttää opetussuunnitelmaan enempää kuin 15 op koko opintojen ajaksi. Opiskelijan on pakollisten opintojen lisäksi myös itsenäisesti opiskeltava suomea oppiakseen kieltä riittävästi lyhyessä ajassa. 

 
Suomen kieltä käytetään koulussa opettajien johdolla eri opintojaksoilla. Jokapäiväisiä arkielämän ja hoitotyön käsitteitä käytetään kaikissa mahdollisissa tilanteissa, mutta se ei riitä niille, jotka aloittavat kielen opiskelun alkeista. Osa opiskelijoista kykenee omaksumaan uuden kielen nopeasti, mutta osalla oppiminen tapahtuu hitaammin. Myös arkuus puhua suomen kielellä on aivan yhtä suurta kuin meidän suomalaisten ujous puhua englantia työkielenään. 
Käytännön harjoitteluissa käytetään pääasiassa suomea ohjauskielenä ja kommunikointi sekä hoitohenkilökunnan että potilaiden/asiakkaiden kanssa tapahtuu suomeksi. Tämä on haastavaa opiskelijoille, joilla ei ole vielä ehtinyt karttua kielitaitoa. Eri murrealueiden kieli tuo oman haasteensa harjoittelusta selviytymiseen. Opiskelijan ja ohjaajan välisellä kommunikaatiolla on suuri merkitys, miten opiskelija pääsee perehtymään harjoitteluympäristöönsä. 
 
Lapin AMKissa käytetään paljon simulaatio-opetusta niin suomalaisten sairaanhoitaja -/terveydenhoitaja - kuin Nursing -opiskelijoiden opetuksessa. Opetus tapahtuu lähes autenttisissa ympäristöissä, esimerkkinä simulaatiosairaalan valvontaosasto. Näissä simulaatiossa Nursing –opiskelijoita myös kannustetaan käyttämään suomen kieltä turvallisessa ympäristössä.  
Olemme parin viime vuoden aikana ohjanneet valmistuvia, viimeisen lukukauden Nursing –opiskelijoita itse suunnittelemaan simulaatio -caset omien kirjallisten tehtäviensä perusteella (esimerkiksi SAV-potilaan hoitopolku ja siitä simulaationa potilaan leikkaukseen valmistelu tai postoperatiivinen seuranta) ja toteuttamaan ne yhdessä opettajan tuella ja ohjauksella. Näitä simulaatioita olemme myös opettajina ylpeydellä seuranneet; opiskelijat ohjaavat simulaatiot lähes kokonaan loppukeskusteluineen. Opettajat ovat taustalla ja auttavat tarvittaessa. Opiskelijat ovat aktiivisia, innokkaita ja “heittäytyvät” näihin simulaatioihin. 

Koemme, että tällainen opetustapa kehittää muun muassa opiskelijan päätöksentekoprosessia, ohjaustaitoja sekä itsetuntoa. Näissä simulaatioissa myös suomen kieltä käytetään ilahduttavan paljon.  Valmistuneiden opiskelijoiden kertomuksissa toistuu, miten vaikeata on selviytyä vieraalla kielellä oudossa ympäristössä. Monta kertaa asia todentuu vasta harjoitteluun mentäessä. Harjoitteluympäristön henkilöstön ymmärryksellä on myös suuri merkitys, miten opiskelija uskaltaa ryhtyä puhumaan suomea. Jos henkilökunta ei suhtaudu ymmärtäväisesti ja auttavasti, opiskelija voi mennä lukkoon ja puhumattomaksi. 
 
VR-simulaatiossa opiskelija voi harjoitella suomen kieltä yksin ja saa silti samalla palautetta. Laittaessaan VR-lasit päähän opiskelija siirtyy kokonaan toiseen ulottuvuuteen. Hän näkee ympärillään autenttisen sairaalaympäristön, potilashuoneen sänkyineen, laitteineen ja myös potilaan sängyssä. Pelissä opiskelija voi keskustella potilaan tai sairaanhoitajan kanssa ääneen ja kuulla toisten vastaukset. Vastatessaan väärällä ilmaisulla ohjelma huomauttaa siitä, ja opiskelija voi yrittää yhä uudelleen, kunnes onnistuu. Pelillistetty oppiminen ja parhaillaan työstettävä VR-simulaatio-ohjelma auttaa opiskelijaa harjoittelemaan suomen kielen ilmaisuja stressittömässä ja ulkomaailmalta suljetussa ympäristössä. Harjoitellessaan hän voi tehdä virheitä ja korjata virheensä ilman ulkopuolisten korvia. Opiskelija voi harjoittaa kielitaitoaan turvallisesti aiheuttamatta vaaraa tai kokematta alemmuuden tunneta osaamattomuudestaan, sen sijaan, että suomen kielen opettelu tapahtuisi vain käytännön harjoittelukentällä. 
 

 

Kirjoittajat; 

Marita Turulin, lehtori 

Kirsi Heikkinen, lehtori 

Lapin AMK, hoitotyö Kemi