keskiviikko 25. toukokuuta 2022


KulttuuriOsaajaksi! -koulutuksia järjestetään jälleen syyskuussa!

💓2 op laajuinen koulutus opiskelijaohjaajille sekä perehdyttäjinä toimiville sote-alan työntekijöille 

💓0,5 op laajuinen koulutus lähijohtajille

👉Koulutukset ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. 

Ilmoittaudu koulutukseen:

1. MOOC (Massive Open Online Course) -Monikulttuurinen opiskelijaohjaus sosiaali- ja terveysalalla: 26.9.-13.11.2022  : https://link.webropolsurveys.com/S/B11D5A0830C64681 

2. MOOC (Massive Open Online Course) -pilottikoulutus 3.-23.10.2022 Monikulttuurinen johtaminen sosiaali- ja terveysalalla:  https://link.webropolsurveys.com/S/E706C6D11438D97F


Voit kysyä lisätietoa koulutuksista heli-maria.kuivila@oulu.fi 

tiistai 17. toukokuuta 2022

Ensimmäiset KulttuuriOsaajaksi! -koulutuksiin osallistuneet ovat valmistuneet

KulttuuriOsaajaksi! MOOC-koulutusten ensimmäinen pilotointi on nyt päättynyt ja osallistumistodistukset ovat postitettu. Kiitoksia tuhannesti kaikille osallistujille! 

Viime viikolla päättyi KulttuuriOsaajaksi! -monikulttuurinen opiskelijaohjaus sosiaali- ja terveysalalla (2 op) pilottikoulutus. Juhlistimme asiaa valmistujaiswebinaarissa, jossa tutorit tekivät yhteenvetoa koulutuksesta. Kuulimme myös asiantuntijaesitykset VR-simulaatioiden mahdollisuuksista työharjoitteluihin valmentavassa opetuksessa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielitaidon ja kliinisen osaamisen kehittämiseksi sekä maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksista sosiaali- ja terveysalan harjoitteluista. Kiitoksia myös kaikille koulutusten webinaareissa esiintyneille asiantuntijoille!


Pilotointi jatkuu ensi syksynä, jolloin molemmat MOOC-koulutukset järjestetään uudelleen syys-lokakuun aikana. Lisäksi tarjoamme Pohjois-Suomen alueella sosiaali- ja terveysalan organisaatioille lähikoulutuspäiviä syyskuun aikana. Markkinointi on juuri alkanut, joten seuraa oman organisaatiosi koulutuskalenteria sekä KulttuuriOsaaja -hanketta sosiaalisessa mediassa! Alla on pieni maistiainen valmistujaiswebinaarista. Videossa on äänessä koulutuksen tutori Paula Kotivesi, joka ePosterin avulla tekee yhteenvetoa kulttuurisen opiskelijaohjauksen teeman opinnoista. Toivottavasti video saa sinut kiinnostumaan ja innostumaan aiheesta ja tapaamme sinut syksyn koulutuksissa!





Mukavaa kevättä toivottelee KulttuuriOsaajaksi! -koulutusten tutorit,

Paula & Anne

Kirjoittajat: Paula Kotivesi (Oamk) ja Anne Pöyskö (Oamk)



torstai 5. toukokuuta 2022

What aspects influence CALD nursing students’ career development and staying in the profession?

There is a global and national shortage of nurses, and the situation is getting more difficult with aging population and 25 % of nurses getting retired in the next ten years in Finland (Keva 2021, Sairaanhoitajat 2021). For that reason, and to ensure culturally sensitive care for multicultural population, it is important to recruit and to educate culturally and linguistically diverse (CALD) nurses. However, CALD nursing students face language and communication challenges (Onovo et al. 2019) and often find it difficult to integrate into the foreign culture (Scherer et al. 2019). We exploredCALD nursing students’ experiences of clinical practice as well as their perceptions of their career path to find out, how academic support and clinical experiences affect CALD nursing students’ intentions to stay in the profession and a foreign country

The study was done by conducting focus group interviews in six universities of applied sciences (UAS) during May and June 2021. After the transcription an inductive content analysis was conducted. Five main categories were found, including: 1) Importance and inadequacy of support; 2) Necessity of equality in education and working life; 3) Nursing competence; 4) Importance and difficulty of integration; 5) and Changes in career growth as a result of clinical practice experiences.

According to the results of the study the CALD nursing students felt that the support they received from their UAS was not sufficient, as it was concentrated mainly on the first year of studies. Educators’ support and encouragement was important. The students, who had international educators, viewed them as important role models. Some CALD nursing students experienced that the nursing degree programme in English did not offer the same variety of courses and the same options for advanced studies as the Finnish programme.


Lääkäri, Sairaala, Terveys, Lääketieteen, Tauti, Lääke

Kuva: Pixabay


The CALD nursing students felt that the mentor had an important role in the success of their clinical placement. The mentors also had a role in improving students’ language skills. The students felt that they learned the most when mentors let them do things. Clinical placement experiences affected students’ future job choices and preferences. 

The wards often limited the number of English-speaking students to one. The limitation restricted students’ possibilities to gain experience and competence in specialties of their interest. Students were not always accepted to a placement because of their poor language skills and they hoped, that language skills could be refined during clinical placements. They experienced the workplace as a good environment for learning language and communication skills. Students considered fluency in spoken Finnish necessary for finding a clinical placement, a job, and a career. They recognised that their personal qualities, such as motivation, a correct attitude, self-evaluation skills and coping skills, can affect their careers.

The demand that CALD students should master several languages complicated integration. Most students studied in English and did their placements in Finnish. By the seashore of Finland also adequate Swedish skills were expected, at least to get a permanent vacancy. Students experienced that there were two ways to get a job: the student either needed to prove his/her skills during the placement, or a job was available because of the nurse shortage or holidays. Integration into working and civil lives affected the CALD nursing students’ decision to stay in Finland; many of the students hoped to stay in Finland if they get a job, or because they have a stable life situation in Finland.

Based on the presented research, CALD nursing students would benefit of support throughout their studies. Furthermore, the education of mentors involved in clinical environments is important to ensuring that each student achieves their learning objectives. Students who require additional support need to be better recognised and supported. Advanced studies for CALD nursing students could be organised in cooperation with other universities. Moreover, new technologies should be integrated into nursing education to ensure more effective ways of learning the Finnish language. For example, the applications of virtual reality in this context would be an interesting topic to study.

Writer: Paula Ropponen

 

References

Keva (2021) Kuntien työvoimaennuste 2030 – Analyysi kuntien työvoima- ja osaamistarpeista. www-dokumentti. https://www.keva.fi/contentassets/9034ce5888f14123996a6b41b9c315ea/kevan_kuntien_tyovoimaennuste_2030_esitys_180221.pdf.

Onovo, G.N., 2019. Fundamentals of Nursing Practice and the Culturally Diverse ESL Nursing Students: The Students’ Perspectives for Teaching and Learning in Nursing. Teaching and Learning in Nursing 14: 238–245.

Sairaanhoitajat (2021) Tilastoja sairaanhoitajista. www-dokumentti. https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitajista-2/#

Scherer, M.L., Herrick, L.M. & Stamler, L.L., 2019. The learning experiences of immigrants who are graduates of an entry-level baccalaureate nursing program: A hermeneutic phenomenological study. Nurse Education in Practice 34: 185-191. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2018.12.002

 

tiistai 3. toukokuuta 2022

 Olemme yhdessä suomenkielenopettajan kanssa suunnitelleet suomen selkokielen opiskelun integrointia hoitotyön eri opintojaksoille. Lisäksi olemme laatineet ohjeen kielitietoisuuden tukemiseksi koulutuksessa.

Ota tästä käyttöösi ideat kielitietoisten käytänteiden toteuttamiseksi omassa toiminnassasi!









maanantai 18. huhtikuuta 2022

Welcome to CultureExpert project webinar!

Welcome to the KulttuuriOsaaja project webinar to hear the latest new knowledge on how culturally and linguistically diverse (CALD) nurses and Nursing students experience working and living in Finland.

When: Wednesday 4.5.2021 at 14.00–16.00

Where: Zoom, link will be provided to registered participants

Registration by 3.5. the latest: https://link.webropolsurveys.com/S/D4D28EC0D49D570C





tiistai 5. huhtikuuta 2022

TP 1 kuulumisia – missä mennään tällä hetkellä

Kevät tekee tuloaan jo kovalla vauhdilla! Samalla vauhdilla on edennyt myös hankkeemme TP1, jossa olemme kehittäneet työkaluja, joilla kartoitamme parasta aikaa maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien, -sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia integraatiosta sekä osaamisen arviointia käytännön harjoitteluissa. Esihenkilöiden ja opettajien työkaluilla kerätään tietoja heidän osaamisensa arvioinnista, muun muassa kulttuurisesta osaamisesta. Hyödynsimme työkaluja kehittäessä asiantuntijoita, joiden kommenttien perusteella pystyimme muokkaamaan työkaluista entistä parempia.


Työkaluilla kerättävät tiedot ovat tärkeitä jatkoa ajatellen, sillä tulemme hyödyntämään saatuja tietoja kehitettäessä toimintamallia ja digitaalista verkostoa maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ja sairaanhoitajien integroimiseksi työelämään. Lisäksi järjestämme myös toukokuun aikana työpajoja, jossa ääneen pääsevät niin maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat, -sairaanhoitajaopiskelijat kuin opettajat ja asiantuntijatkin. Uskomme, että näiden työpajojen myötä saamme osallistujilta hyviä vinkkejä ja ajatuksia siihen, mitä kaikkea meidän tulisi huomioida tulevassa digitaalisessa verkostossa.


Toimintamallin ja digitaalisen verkoston suunnittelu on ollut käynnissä jo hyvän tovin, vaikka kehitetyillä työkaluilla tehtävä tiedonkartoitus on vielä kesken ja työpajat vasta tuloillaan. Näiden kartoitustoimenpiteiden ja työpajojen jälkeen voimme kääntää katseet kunnolla kohti toimintamallia ja digitaalista verkostoa, jotta saamme tuotettua parhaat mahdolliset lopputulokset, mistä on mahdollista saada maksimaalinen hyöty hankkeemme kohderyhmille. Summa summarum, hanke etenee suunnitellusti ja aikataulussa. Lupaamme pitää teidät ajan tasalla ajankohtaisista hankkeeseen liittyvistä asioista jatkossakin!

 

-       TP1 väki – Miro, Heli & Kristina.

maanantai 4. huhtikuuta 2022

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtaja positiivisen ilmapiirin mahdollistajana

Suomessa hoitotyön työvoimapula on merkittävä, ja tulevan kymmenen vuoden aikana hoitoalalta arvioidaan eläköityvän yli 30 000 hoitotyön ammattilaista, joista sairaanhoitajia on reilu 13 000 (Keva 2021a). Jo tällä hetkellä pulaa on yli 8000 sairaanhoitajasta (Keva 2021b). Koulutusperäinen maahanmuutto voisi olla yksi työvoiman saatavuutta helpottava tekijä. Koulutusperäisen maahanmuuton onnistumiseen vaikuttavat kuitenkin useat tekijät, kuten koulutuksen ja oppimisympäristön laatu, englanninkielisen koulutustarjonnan maine ja kiinnostavuus, koulutuspaikkakunnan houkuttelevuus ja tulevat uramahdollisuudet. (OKM 2019.) Aikaisemman näytön mukaan maahanmuuttajataustaisten tai erilaisista taustoista tulevien sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden siirtyminen koulutuksesta työelämään on haasteellista riittävän osaamisen ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Haasteina on koettu kielitaidon puute (Mikkonen ym. 2017), heikko työtyytyväisyys (Pitkäjärvi ym. 2013) sekä syrjintä ja ennakkoluulot työpaikoilla (Oikarainen ym. 2018).  

 

 

Kuva: KulttuuriOsaajaksi! -koulutus, Noora Pasuri-Seppänen 2022 

 

Työyhteisön monimuotoisuus tulisi nähdä työyhteisön rikkautena. Parhaimmillaan monimuotoinen työyhteisö vaikuttaa positiivisesti työyhteisön innovatiivisuuteen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyteen tai työpaikan houkuttelevuuteen. Tämä edellyttää kuitenkin onnistunutta johtamista, jossa henkilöstön erilaisuudesta johtuvat hyödyt saadaan käyttöön (Työterveyslaitos 2022a). Työntekijöiden sitouttaminen ja motivointi kuuluvat esihenkilön henkilöstöjohtamisen osaamiseen (Zitting ym., 2019). Kun työntekijä on sitoutunut työhönsä, näkyy hänen työskentelyssään positiivinen ja tyydyttävä mielentila, tarmokkuus ja omistautuneisuus (Bargagliotti, 2011). 

 

Positiivisen ilmapiirin luominen ja työyhteisöön sitouttaminen voidaan katsoa alkavaksi jo ennen varsinaista rekrytointia. Monimuotoisuuden edistämistä tukee yhdenvertainen ja syrjimätön eettinen rekrytointi (Työterveyslaitos 2021, OKM 2019). Rekrytoinnin yhteydessä työnantajalla on vastuu tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön oikeus toimia tehtävässä (Valvira, 2021). Tällöin esihenkilön tuki voi olla tärkeää, sillä erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen tulevat hoitajat kokevat usein tutkinnon tunnustamiseen liittyvän prosessin hankalana (Aalto ym., 2013) ja haasteet ammatinharjoittamisessa voivat estää sopeutumista (Hyvärinen ym., 2017). Työyhteisön esihenkilöllä on merkittävä rooli sellaisen pedagogisen oppimisympäristön ja työympäristön mahdollistajana, jossa opiskelijoiden, mahdollisten tulevien työntekijöiden, osalta suhtaudutaan myönteisesti sekä kielelliseen että kulttuuriseen monimuotoisuuteen positiivisesti (Saarinen ym. 2017 & Mikkonen ym. 2017). Työyhteisöjen monikulttuurisuusvalmiuksia tulisi vahvistaa mm. tarjoamalla erityistä perehdytystä maahanmuuttajataustaiselle henkilöstölle ja kaikille koulutusta maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kohtaamiseen (Koivuniemi 2012).  

 




Kuva: KulttuuriOsaajaksi! -koulutus, Paula Kotivesi 

 

Osaaminen tulisi varmistaa yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kesken. Osaamisen ja uran kehityksen lähtökohtana tulisi toimia työntekijän osaaminen, koulutus, kokemus sekä työn asettamat vaatimukset. Erityiskoulutuksella voidaan varmistaa riittävä kielitaito. (EPSU- HOSPEEM code of conduct and follow up on Ethical Cross-Border Recruitment and Retention in the Hospital Sector 2008.) Vaikka nämä ovat Kamau ym. (2021) mukaan tyypillisiä keinoja varmistaa monikulttuurisen työntekijän osaaminen, silti he kokivat mm. puutteellisen kielitaidon aiheuttavan haasteita esimerkiksi uralla etenemiselle. Tutkimuksessa nostettiin esille esihenkilöiden merkittävä rooli sujuvassa integraatiossa ja työhyvinvoinnin edistämisessä. 

 

Näin ollen voidaan ajatella, että työtyytyväisyyttä tukee riittävän yksilöllinen perehdytys, ammattitaitoa vastaava työ, mahdollisuus osallistua omaa ammattitaitoa ja uraa edistäviin koulutuksiin sekä kokemus siitä, että maahanmuuttajataustainen hoitaja kokee olevansa tasavertainen työntekijä muiden rinnalla. Positiivista ilmapiiriä voidaan luoda tukemalla sopeutumista työhön ja työyhteisöihin, jolloin keskeistä on työpaikan riittävä tuki, hyvät työolot, onnistumisen tunteet työssä, omien vahvuuksien tunnistaminen, riittävä kielitaito ja positiiviset kokemukset perehdytyksestä (Hyvärinen ym., 2017, Zanjani ym., 2021) 

 

Miten sinä näet maahanmuuttajataustaiset työntekijät? Koetko heidän olevan työyhteisön voimavara vai voimavaroja syövä tekijä? Millaisena näet monikulttuuristuvan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan? 

 

Kirjoittajat: Anne Pöyskö, Paula Kotivesi ja Noora Pasuri-Seppänen 

 

Lähteet: 


Lähteet: 

Aalto, A-M.; Elovainio, M.; Heponiemi, T.; Hietapakka, L.; Kuusio, H. & Lämsä, R. (2013). Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa. Haasteet ja mahdollisuudet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-857-5 

 

Bargagliotti, A. (2011). Work engagement in nursing: a concept analysis. Journal of Advanced Nursing 68(6), 1414-1428. https://doi.org/10.1111/j.1365-2648.2011.05859.x   

 

 

Hyvärinen, N., Metsälä, J., Koivula, M., & Kaunonen, M. (2017). Maahanmuuttajasairaanhoitajien kokemuksia sopeutumisesta työhön ja työyhteisöihin: systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkiva hoitotyö, 15(2), 3-13. 

 

Kaumau, S., Koskenranta, M., Isakov, T., Kuivila, H., Oikarainen, A., Tomietto, M. & Mikkonen, K. (2022). Culturally and linguistically diversed registered nurses’ experiences of integration into nursing workforce – qualitative study. 

 

Keva (2021a). Joka kolmas kunnan ja valtion työntekijä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/joka-kolmas-kunnan-ja-valtion-tyontekija-elakkeelle-seuraavan-kymmenen-vuoden-aikana/.   

 

Keva (2021b). Kuntien työvoimaennuste 2030: Hoitajissa, sosiaalityöntekijöissä, ja lastentarhanopettajissa suurin osaajapula nyt ja tulevaisuudessa. https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/kuntien-tyovoimaennuste-2030-hoitajissa-sosiaalityontekijoissa-ja-lastentarhanopettajissa-suurin-osaajapula-nyt-ja-tulevaisuudessa/ 

 

 

Mikkonen, K., Elo, S., Miettunen, J., Saarikoski, M. & Kääriäinen, M., (2017). Clinical learning environment and supervision of international nursing students: a cross-sectional study. Nurse Education Today 52, 73-80.5. 

 

 

Kappaleen on lukinnut Anne-Maria Pöyskö

 

Oikarainen, A., Mikkonen, K., Tuomikoski, A.M., Elo, S., Pitkänen, S., Ruotsalainen, H., Kääriäinen, M. (2018). Mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students during clinical placement. Journal of Advanced Nursing 74(1), 148–159. 

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2019). Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista sujuvoitetaan yhteistyössä. https://okm.fi/-/kansainvalisten-korkeakouluopiskelijoiden-maahantuloa-ja-integroitumista-%20sujuvoitetaan-yhteistyolla. 

 

Pitkäjärvi, M., Erikson, E. & Pitkälä, K. (2013). Culturally diverse health care students’s experiences with teaching strategies in Finland: a national survey. Nurse Education Today 33(6): 590-595. 

 

Työterveyslaitos (2022a). Monimuotoinen työelämä. https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/monimuotoinen-tyoelama  

 

Työterveyslaitos (2021). Miten edistää monimuotoisuutta rekrytoinnissa? https://www.ttl.fi/sites/default/files/2022-01/miten-edistaa-monimuotoisuutta-rekrytoinneissa.pdf 

 

Valvira (2021). Ammattioikeudet. Työnantajat. htts://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/tyonantajat. 

 

Zanjani, M., Ziaian, T., Ullrich, S. & Fooladi, E. (2021). Overseas qualified nurses’ sociocultural adaptation into the Australian healthcare system: A cross-sectional study. Collegian 28 (4) 400-407. 

 

Zitting, J., Laulainen, S. & Niiranen, V. (2019).  Lähi- ja keskijohdon osaamisvaatimukset sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiossa. Yhteiskuntapolitiikka 84 (4). https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138586/YP1904_Zittingym.pdf?sequence=2&isAllowed=y 

Kurkistus Monikulttuurisen työyhteisön johtaminen -koulutuksen sisältöön

 Hei kaikki! KulttuuriOsaaja-hankeen loppuminen lähenee, mutta onneksi toimintamme jatkuu KulttuuriOsaaja-verkoston muodossa. Olettehan kai...