Kulttuurisen osaamisen vahvistaminen

  

Matkustaminen on uusi musta, ja maasta toiseen liikutaan myös expatina tai muutoin työn perässä. Samalla toiset palaavat pidemmiltä retkiltään takaisin synnyinmaahansa, ja parisuhteita ja perheitä muodostuu eri kansallisuuksien ja etnisten ryhmien kesken. Valitettavasti maailmanlaajuisesti on myös tilanteita, joissa ihminen joutuu pakenemaan kotimaastaan muualle uskontonsa, alkuperänsä, kansallisuuteensa tai poliittisen mielipiteensävuoksi. Motivaatiotekijöitä on monenlaisia, mutta fakta on, että kansainvälinen liikkuvuus kasvaa nopeasti, ja maailmanmarkkina globalisoituu –ja tämä koskee meitä kaikkia. Globalisaation myötä meille tarjoutuu myös arvokas tilaisuus altistuessamme entistä enemmän muille erilaisille, kiinnostaville ja kiehtoville kulttuureille. Kulttuurihan on se asenteiden, arvojen, tavoitteiden ja sosiaalisten käytänteiden järjestelmä, joka määrittää tiettyä viiteryhmää, joten oman kulttuurisen osaamisensa vahvistaminen on sekä etuoikeus että myös kilpailuetu globaalistuvassa maailmassa, jossa yksi menestystekijä on onnistunut vuorovaikutus ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskuntien kesken. 
Miten voisimme tämän erinomaisen mahdollisuuden sitten hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla? 
Vahvistamalla kulttuurista osaamistamme tietysti. 

Kulttuurinen osaaminen tarkoittaa kaikista kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kunnioittamista sekä syrjimättömän ilmapiirin rakentamista ja vaalimista yhteiskunnassa. Se tarkoittaa myös palveluiden järjestämistä, saatavuutta ja saavutettavuutta niin, ettäeri taustoista tulevien ihmisten erilaisetkin tarpeet huomioidaan. Tämä kuitenkin vaatii eri kulttuureista tulevien ihmisten kohtaamista ja kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen osallistumista, omaa kokemusta ja reflektiota, minkä myötä osaaminen kehittyy vähitellen. 

Tarkemmin kulttuurisen osaamisen vahvistamista voidaan lähteä purkamaan osiin kulttuurisen osaamisen mallin perusteella, jonka mukaan kulttuurista tietoisuutta, kulttuurisensitiivisyyttä, kulttuurista tietoa, kulttuurisia kohtaamisia ja kulttuurista taitoa lisäämällä tullaan kulttuurisesti päteviksi –ei suinkaan kuitenkaan vielä olla sitä. Tarkastellaanpa asiaa ihan konkreettisen esimerkin kautta: Ulkomaalaistaustainen, mutta Suomessa opintonsa suorittanut, vastavalmistunut sairaanhoitaja liittyy uutena työntekijänä työyhteisöön, joka muuten koostuu syntyperältään suomalaisista kokeneista kollegoista. 

Kulttuurinen tietoisuus tarkoittaa prosessia, jossa tullaan tietoisemmaksi omasta kulttuuritaustasta ja tunnistetaan omia ennakkoluuloja, jotka voivat vaikuttaa kulttuurisiin kohtaamisiin. Suomalaisten kollegoiden kannattaa vahvistaa omaa kulttuurista tietoisuuttaan, kun työpaikalle saapuu uusi, vastavalmistunut ulkomaalaistaustainen sairaanhoitaja. Kun kollegat ovat tietoisia siitä, miten heidän oma kulttuurinsa vaikuttaa heidän toimintaansa, heidän on myös helpompi ymmärtää toisen, eri kulttuurista tulevan ihmisen toimintaa ja siihen vaikuttavia arvoja ja asenteita. Lisäksi työntekijöiden on hyvä tunnistaa omia mahdollisia ennakkoluulojaan ja stereotypioitaan. Kun omia ajatuksia ohjaavat ennakkoluulot tunnistaa, niistä on myös helpommin mahdollista päästä eroon. Ulkomaalaistaustaisen hoitajan on helpompaa sopeutua työpaikalle, kun hänet kohdataan yksilönä, eikä vain tietyn kulttuurin edustajana. Tällä on suuri vaikutus koko työpaikan ilmapiiriin.

Kulttuurisensitiivisyys puolestaan tarkoittaa halua ja herkkyyttä ymmärtää toista ihmistä sekä toisten ihmisten taustojen ja arvojen kunnioittamista. Tapausesimerkissämainitut ulkomaalaistaustaisen sairaanhoitajan kollegat voivat vahvistaa omaa kulttuurisensitiivisyyttään muun muassa kysymällä hoitajan kulttuurisesta taustasta, olemalla avoin ja kärsivällinen, tunnistamalla oma kulttuuritaustansa sekä huomioimalla erilaisuutta työn teossa ja vuorovaikutuksessa. Kulttuurisensitiivisen työympäristön tulisikin olla sellainen, että se pystyy joustamaan erilaisten työntekijöiden tarpeisiin, jolloin myös toisesta kulttuurista tulevan hoitajan tarpeet otetaan huomioon.

Kulttuurinen tieto tarkoittaa prosessia, jonka aikana tutustutaan ja hankitaan tietoa eri kulttuuritaustoista ja näin ymmärretään, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä kulttuurien välillä on. Työntekijät voivat vahvistaa omaa kulttuurista tietoaan tutustumalla uuden työntekijän kulttuuritaustaan muun muassa kysymällä uudelta työntekijältä avoimesti hänen kulttuuriinsa liittyvistä normeista ja tavoista. Tätä kautta kollegoiden on helpompi ymmärtää ulkomaalaistaustaisen sairaanhoitajan toimintaa ohjaavia kulttuurisia tekijöitä, ja näin työpaikalla voidaan välttyä mahdollisilta väärinymmärryksiltä. Työntekijöiden kiinnostunut ja välittäväsuhtautuminen ulkomaalaistaustaisen työntekijän taustoihin saa uuden työntekijän tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja osaksi työyhteisöä.

Uuden sairaanhoitajan kohtaamisessa tilanne on sama molemmin puolin: tilanteessa molemmat kohtaavat muusta kulttuurista tulevan hoitajan ja ovat täten tasavertaisessa tilanteessa. Kulttuurinen kohtaaminen onkin jatkuvaa vuorovaikutusta eri kulttuureista tulevien ihmisten välillä. Vuorovaikutus on rikastuttavaa kaikin puolin, ja molemmat osapuolet pystyvät oppimaan uusia asioita sekä myös mahdollisesti avartamaan omaa ajatusmaailmaansa. Vuorovaikutuksella myös kulttuurinen tietoisuus parantuu, ja työyhteisössä molemmat ovat tärkeitä. Vain aktiivisen vuorovaikutuksen avulla pystymme oppia sekä ymmärtämään eri kulttuureita että niitä toimintatapoja, jotka juontavat juurensa kulttuurisista tekijöistä. Kohtaamista ja vuorovaikutusta helpottaa, kun osaa tunnistaa omat ennakkoluulonsa valmiiksi ja menee tilanteeseen avoimin mielin.

Kulttuurinen taito puolestaan tarkoittaa taitoa kerätä kulttuurisesti merkityksellistätietoa ja toimia monikulttuurisissa kohtaamisissa kulttuurisensitiivisesti. Kaikkien edellä mainittujen kulttuurisen osaamisen elementtien kautta taito vahvistuu eli uuden sairaanhoitajan ja paikallisen henkilöstön välillä tapahtuvien kohtaamisten hetkellä taito tehdä molemminpuolisesti huomioita ja tulkintoja kulttuurisista seikoista, jotka mahdollisesti voisivat vaikuttaa sairaanhoitajantyöntekemiseen, kehittyy. Terveydenhuolto alana käsittelee ihmiselämän peruskysymyksiä elämästä ja kuolemasta, ja siihen liittyen erilaiset asiat ja tilanteet voivat olla sensitiivisiä eri kulttuurien välillä. Kulttuurisen taidon lisääntyessä eri kulttuuritaustasta tuleva henkilökunta oppii tunnistamaan näitä kohtia sairaanhoitajan päivittäisessä työssä, joissa erityisesti on hyvä pysähtyä kuuntelemaan tilannetta, potilasta ja kollegaa, jotta kulttuurisensitiivisyys toteutuu. 

Näitä kulttuurisen osaamisen mallin osa-alueita vahvistamalla ulkomaalaistaustainen sairaanhoitaja integroituu sujuvammin työyhteisöön ja työyhteisö kehittyy kulttuurisena osaajana, ja siten molemmat osapuolet myös lisäävät valmiuksiaan toimia globaalistuvassa maailmassa tulemalla kulttuurisesti päteviksi.

Roosa Kähkönen, Juliana Ruotsalainen, Aada Tiermas, Josefiina Tuhkanen ja Mari Ylisiurua
 
Lähteet:
Fioca Oy (2019) Opiskelijaohjaus-verkkokurssi. Sairaanhoitajaliiton koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca Oy.
Merriam-Webster (2021) Definition of culture. www-dokumentti. Luettu 5.4.2021. https://www.unhcr.org/what-is-a-refugee.html#:~:text=The%201951%20Refugee%20Convention%20is,group%2C%20or%20political%20opinion.%E2%80%9D
THL (2021) Kulttuurisensitiivinen työote. www-dokumentti. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/kulttuurisensitiivinen-tyoote. Päivitetty 19.3.2021.  Luettu 1.4.2021.
YK.n pakolaisjärjestö(2021) What is a refugee? www-dokumentti. https://www.unhcr.org/what-is-a-refugee.html#:~:text=The%201951%20Refugee%20Convention%20is,group%2C%20or%20political%20opinion.%E2%80%9D Luettu 5.4.2021.